Kuinka maailma voikaan meit toisinaan opettaa.
Miksi asioita niin monta tll joutuu oppimaan?
Yhden pivn kerrallaan me tll kuljetaan elm.
Pivt toisiansa ei muistuta sittenkn...
Huominen, kaltainen eilisen ei oo, m tiedn sen.
Kuin hiekan autiomaan, sen tuuli vie mukanaan.
Huominen, kaltainen eilisen ei oo, m tiedn sen.
Piv seuraavaa m jaksan odottaa...
Mihin maailma viekn; ehk suuntaan oikeaan?
Joka piv meill kiire on tulevaisuutta odottaan.
Kun nen tumman taivaan ja laskevan auringon
silloin tiedn: tm piv jo kohta ohi on.